E-kirja määrittelee vihreän kansalaisuuden, asettaa tarvekyselyn ja ohjelmasyklin ja antaa sitten kolme kouluttajamoduulia ja kymmenen oppimisskenaariota 14–18-vuotiaille. Sykli: tietoisuus → tutkimus → toiminta → arviointi → levittäminen.
Sisällys · 3 osaa · 10 oppimisskenaariota
Käsite
Mitä vihreä kansalaisuus on?
Vihreä kansalaisuus — ympäristökansalaisuus — tarkoittaa ihmisten oikeuksia, velvollisuuksia ja aktiivista osallistumista luonnonympäristön suojelemiseen ja ylläpitämiseen. Se ulottuu oikeudellis-poliittista kansalaisuutta pidemmälle ja asettaa ihmisen ja planeetan suhteen kansalaisidentiteetin keskelle. Se lisää neljännen pilarin T.H. Marshallin kolmeen (kansalaisoikeudellinen, poliittinen, sosiaalinen): oikeuden puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön sekä velvollisuuden vaalia maapalloa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Se nousi esiin 1990-luvulla ja on mukana Rion julistuksessa (1992), Agenda 21:ssä, Århusin yleissopimuksessa (1998) ja kestävän kehityksen tavoitteissa (2015).
- Kuusi ulottuvuutta: ympäristöoikeudet, vastuut, poliittinen osallistuminen, kasvatus ja tieteellinen lukutaito, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä yhteisön ja globaali toiminta.
- Ympäristöhyvinvoinnin periaatteet: kestävyys (Brundtland 1987), ympäristöoikeudenmukaisuus, tieteellinen lukutaito, yhteinen vastuu, varovaisuusperiaate, systeemiajattelu.
Politiikka
EU:n ympäristöpolitiikka ja ekosysteemipalvelut
E-kirja kytkee ekosysteemipalvelut (ylläpitävät, tuottavat, säätelevät, kulttuuriset) ympäristöturvallisuuteen. EU-kerros: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Fit for 55, eurooppalainen ilmastolaki (nettonolla 2050), kiertotalouden toimintasuunnitelma, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, biodiversiteettistrategia 2030 ja Natura 2000. Paikallinen ongelma, jota ei kytketä näihin politiikkoihin, jää vihreäksi koristeeksi.
- Tarveanalyysillä on merkitystä: ohjelma nojaa kyselyaineistoon (tieto, asenne, käyttäytyminen, politiikkatietoisuus).
- Viisivaiheinen sykli peilaa todellista ympäristötoimintaa.
Kouluttajaohjelma
Kolme moduulia
Toteutettavassa ohjelmassa on kolme kouluttajamoduulia: perusteet; ympäristöpolitiikat ja ekosysteemipalvelut; toteutus ja toimintakompetenssi. Kymmenen skenaariota asettuu tälle rungolle: 1–5 ympäristön ydintaidot, 6–10 edistynyt kansalaisympäristötoiminta.
- Menetelmät: nonformaali, kenttä, roolipeli, projekti, toimintatutkimus.
- Arviointi: alkukyselyn perustaso, käyttäytymisen tiheys, politiikkatietoisuus, kenttäraportti.
Skenaario 1
Hiilijalanjäljen tutkinta
14–18 · 4×45 min · Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Fit for 55, ETS, SDG 13
Oppilaat laskevat henkilökohtaisen ja kotitalouden jalanjäljen, vertaavat sitä luokkaan sekä EU:n ja maailman keskiarvoihin, pitävät sitten hiilihuippukokouksen ja äänestävät yhdestä yhteisestä lupauksesta.
Skenaario 2
Koulun pihan biodiversiteettikartoitus
14–18 · kenttä + luokka · biodiversiteettistrategia 2030, Natura 2000, SDG 15
Kasvien, hyönteisten, lintujen ja sienten havainnot; varmennettu aineisto viedään iNaturalistiin. Elinympäristön parantamisehdotus esitetään koulun johdolle.
Skenaario 3
Ilmasto-oikeudenmukaisuuden väittely ja malliparlamentti
15–18 · 3×45 min · ETS, Fit for 55, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, SDG 16
Todellinen EU:n ilmastolainsäädäntöehdotus (esim. CBAM). Roolit: Hatayn kuvernöörinvirasto, Söken piirihallinto, suomalainen yritys, portugalilainen koulu, alankomaalainen oppilaitos, pohjoismakedonialainen yhdistys. Tutki, perustele, äänestä, pura.
Skenaario 4
Nollahukkahaaste: 30 päivän koulukampanja
14–18 · 4 viikkoa · kiertotalouden toimintasuunnitelma, jätedirektiivi, SDG 12
Valittu vihreä tiimi auditoi jätteen, asettaa tavoitteet, kouluttaa vertaislähettiläät ja toteuttaa kampanjan. Tavoite: vähintään 20 prosentin vähennys vähintään kahdessa jäteluokassa ja kolme pysyvää ehdotusta koulun toimintaperiaatteiksi.
Skenaario 5
Kestävät ruokajärjestelmät: pellolta pöytään
14–18 · 5 oppituntia · Pellolta pöytään, SDG 2 ja 12
Ruokakilometrit, hiili- ja vesijalanjälki, kausiresepti. Vertaillaan perinneruokia Türkiyestä, Suomesta ja Portugalista. Tuotos: perusteltu kestävä ruokalista ruokalan vastaavalle.
Skenaario 6
Ympäristöoikeudenmukaisuuden kartoitus omassa kaupungissa
15–18 · 6 oppituntia + kenttä · Århus, SDG 10 ja 11
Avoin data ja ilmainen paikkatieto (GIS): kasautuvatko saaste, puuttuva viheralue ja tulvariski köyhemmille tai syrjäytetyille asuinalueille? 500 sanan politiikkamuistio kunnalle.
Skenaario 7
Uusiutuvan energian yrittäjät
15–18 · 6 oppituntia + esityspäivä · REPowerEU, SDG 7 ja 9
Aurinko-, tuuli-, biomassa- tai geoterminen hanke koululle tai asuinalueelle: kustannus, säästöt, EU:n vihreät rahastot / energiaosuuskunnat. Viiden minuutin esitys. TR–NL–FI-energiavertailu.
Skenaario 8
Ilmastotarinat: digitaalinen tarinankerronta
14–18 · 5 oppituntia + tuotanto · medialukutaito, SDG 13 ja 4
2–4 minuutin video, podcast tai valokuvaessee. Ratkaisukeskeinen kehys, todiste, henkilökohtainen kerronta. Kolme parasta tarinaa vaihdetaan kumppanikoulujen kanssa ja lähetetään DCCEC-näyteikkunaan.
Skenaario 9
Kaupunkien vihreän infrastruktuurin suunnitteluhaaste
15–18 · 7 oppituntia · EU:n vihreä infrastruktuuri, SDG 11 ja 15
Luontopohjainen suunnitelma todelliselle heikentyneelle paikalle. Kuullaan vähintään viittä yhteisön jäsentä. Tapaukset: Amsterdam Rooftop Revolution, Malmö Augustenborg. Mittakaavasuunnitelma ja sidosryhmäesitys.
Skenaario 10
Vihreän kansalaisuuden toimintatutkimus (päättötyö)
16–18 · 8–10 viikkoa · GreenComp, C1–C7, kaikki SDG:t
Oppilaat valitsevat oman kysymyksensä: ymmärrä → analysoi → toimi → reflektoi → jaa. 8–10 viikkoa, 1 500–2 000 sanan raportti, yksi dokumentoitu teko, koulun tai DCCEC:n näyteikkuna. Ohjelman huipentuma.
Moduulit, joita tämä e-kirja ruokkii
Kouluttaja tuo e-kirjan istuntoon näiden ovien kautta.