Demokraattinen ja sosiaalinen kansalaiskasvatus

1

Esipuhe

Teknisen edistyksen, globaalien siteiden ja muuttuvan politiikan aikana demokraattinen ja sosiaalinen kansalaisuus kantavat oikeuksien, velvollisuuksien ja osallistumisen kirjoa. Demokraattinen kansalaisuus nojaa valistuksen järkeen, yksilön oikeuksiin ja yhteiseen päätöksentekoon; se vaatii hallitusta tilille ja kasvattaa julkista keskustelua. Sosiaalinen kansalaisuus vie samat periaatteet koulutuksen, terveyden ja sosiaaliturvan saatavuuteen. 2000-luku — teknologia, globalisaatio, väestökehitys, ympäristö — tarvitsee mukautuvia kehyksiä.

2

Käsitteiden esittely

Demokraattinen kansalaisuus tarkoittaa sekä oikeudellista asemaa että toimintaa: äänestäminen, virka, vaikuttaminen, protesti, julkinen puhe. Pohjalla ovat Locken yhteiskuntasopimus ja Rousseaun yleistahto. Sosiaalinen kansalaisuus tulee T.H. Marshallin teoksesta Citizenship and Social Class: kansalaisuus ei ole vain poliittisia oikeuksia.

• Marshallin kolme osaa: kansalaisoikeudet (puhe, omaisuus), poliittiset oikeudet (demokraattinen prosessi), sosiaaliset oikeudet (hyvinvointipalvelut, jotka tekevät yhdenvertaisen osallistumisen mahdolliseksi).
• Poliittinen osallistuminen ja sosiaaliset olot tukevat toisiaan; toinen ilman toista jää vajaaksi.

3

Miksi sillä on merkitystä nyky-yhteiskunnassa

Demokraattinen kansalaisuus mahdollistaa läpinäkyvän hallinnon ja rauhanomaiset vallanvaihdot; kansalaisosallistuminen pitää julkisen sfäärin moniarvoisena. Sosiaalinen kansalaisuus on turvaverkko siellä, missä globalisaatio ja teknologia kasvattavat eriarvoisuutta. Yhdessä ne ovat inklusiivisen, kriisinkestävän yhteiskunnan runko.

4

Demokraattinen kansalaisuus tarkemmin

4.1 Filosofiset perusteet: Hobbes, Locke, Rousseau — legitimiteetti suostumuksesta; Locken luottamushallitus sekä elämä, vapaus ja omaisuus; Rousseau tekee kansalaisesta sekä lain tekijän että sen alamaisen. Habermas lisää deliberatiivisen demokratian ja julkisen järjen. 4.2 Kasvatus: kriittinen ajattelu, kansalaistieto, medialukutaito, yliopisto julkisena foorumina. 4.3 Kansalaisosallistuminen ja demokratia: tilivelvollisuus, legitimiteetti, vähemmistön ääni.

• Kasvatus ei ole vain tietoa; se kasvattaa äänestäjäkunnan, joka huomaa vinouman ja vastustaa manipulointia.

5

Sosiaalinen kansalaisuus ja hyvinvointivaltiot

5.1 Hyvinvointivaltioiden synty ja kehitys. 5.2 Erilaiset hyvinvointimallit maailmalla. 5.3 Miten pitkälle sosiaalipolitiikka vähentää eriarvoisuutta. Marshallin sosiaaliset oikeudet ovat hyvinvointivaltion kansalaisuuden kieli: koulutus, terveys ja sosiaaliturva yhdenvertaisen osallistumisen ehtoina.

6

Miten kaksi kansalaisuutta liittyy toisiinsa

Demokraattiset periaatteet tukevat sosiaalisia oikeuksia; tasapaino on vaikea. Jos enemmistön päätös murskaa sosiaalisen oikeuden, kansalaisuus murtuu. Osallistuminen ilman oikeuksia jää paperille; oikeudet ilman osallistumista muuttuvat etuoikeudeksi.

7

Ajankohtaiset kysymykset ja keskustelut

7.1 Maahanmuutto ja kansalaisuuden käsitteet. 7.2 Digitaalinen kansalaisuus nykyajassa. 7.3 Maailmantalouden muutos ja sosiaaliset oikeudet. Moduulin 7 istunto ”maahanmuutto ja kansalaisuus” tulee kohdasta 7.1.

8

Käytännön askeleet sitoutuneeseen kansalaisuuteen

8.1 Ohjeet aktiiviseen osallistumiseen. 8.2 Sosiaalisten oikeuksien ja uudistusten ajaminen. 8.3 Organisaatiot ja liikkeet, jotka saavat aikaan muutoksen. Työkalupakki tekee tästä miniparlamentin, vetoomusluonnoksen ja kansalaisjärjestövierailun.

9–12

Globalisaatio, esteet, tulevaisuus, kannustus

9: globalisaation ja teknologian vaikutus. 10: olemassa olevat esteet. 11: kansalaisuuden tulevaisuus; uudistukset ja innovaatiot. 12: aktiivisen kansalaisuuden kannustaminen. E-kirja käsittelee kansalaisuutta yhdessä rakennettavana käytäntönä, ei jäätyneenä asemana.

13

Kansalaisjärjestöt ja niiden kasvatuksellinen rooli

Kansalaisjärjestöt toimivat hallituksesta riippumatta ja ovat tyypillisesti voittoa tavoittelemattomia. Ne tarttuvat sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin, jotka julkinen sektori usein sivuuttaa. Ne antavat äänen syrjäytetyille ryhmille, vaikuttavat politiikkaan ja vievät ruohonjuuritason muutosta. Rahoitus: lahjoitukset, avustukset, kumppanuudet.

• Määritelmä e-kirjassa: kansalaisjärjestöt toimivat hallituksen vaikutuksesta riippumatta ja ovat tyypillisesti voittoa tavoittelemattomia.
• Kasvatus: lukutaito, digitaaliset taidot, elinikäinen oppiminen; ympäristökasvatus; oikeudet ja velvollisuudet, demokraattiset arvot, kansalaisosallistuminen.
• Välineet: työpajat, seminaarit, moduulit, simulaatiot (valevaalit, väittelyt); kampanjat, poliittinen vaikuttaminen, yhteisön tavoittaminen; johtajuus, puhe, neuvottelu; alustat vuoropuhelulle ja inkluusiolle.
• 13.2 EUROPE-IDEA Skopjen rooli yhdistyksenä inkluusiota edistävässä digitaalisessa ja ympäristökasvatuksessa.

14–16

Yhteenveto, päätelmät, lähteet

14 kokoaa keskeiset näkökohdat; 15 päättää; 16 on laajennettu kirjallisuus. Marshall (1950) mainitaan lähteissä. Kouluttajat lukevat koko PDF:n; tämä sivu kantaa kehyksen istuntoon.