Arviointi

EU-kansalaisuus 100 kysymyksessä

Tarveanalyysi ja itsearviointi. Kohdat seuraavat viittä kansalaisuuspilaria ja koulutusohjelmaa. Lyhyt sarja 5, ydin 25, koko kenttäsarja 100.

Nimeä, sukunimeä, sähköpostia ja puhelinta ei kysytä. Vastaukset tallennetaan nimettöminä. IP-osoitetta ei säilytetä selväkielisenä.

Mikä tämä sivu on

Tarveanalyysi ja itsearviointi. Jokainen virke on Likert-kohta asteikolla 1–5. Lyhyt sarja 5, ydin 25, koko kenttäsarja 100.

Kuka tätä käyttää

14–18-vuotiaat nuoret ja kouluttaja, joka pitää istunnon. Käytetään ennen koulutusta tai sen jälkeen.

Miten tätä käytetään

Valitse sarja yltä. Merkitse, kuinka samaa mieltä olet jokaisesta virkkeestä. Lähetä, niin keskiarvo tallentuu nimettömänä. Sama verkko voi lähettää tämän sarjan kerran 24 tunnissa.

Lyhyt (5) Ydin (25) Koko sarja (100)

Teema

Oikeudet

EU-kansalaisuus ja kansallinen kansalaisuus, vapaa liikkuvuus, syrjinnän kielto, vetoomus ja pääsy Erasmus+ -ohjelmaan.

1. Osaan kuvailla omin sanoin EU-kansalaisuuden tärkeimmät oikeudet; lasken niihin vapaan liikkuvuuden, syrjinnän kiellon ja vetoomusoikeuden.
2. Osaan selittää konkreettisella esimerkillä, että vapaa liikkuvuus EU-kansalaisuudessa tarkoittaa mahdollisuutta asua, työskennellä tai opiskella jäsenvaltiossa.
3. Tiedän, että syrjinnän kielto ei hyväksy nuoren jättämistä ulkopuolelle iän, sukupuolen, vamman, alkuperän tai vakaumuksen vuoksi.
4. Osaan selittää, että EU-kansalainen voi saada konsulipalveluja toiselta jäsenvaltiolta kolmannessa maassa, jossa hänen omaa valtiotaan ei ole edustettuna.
5. Jos uskon, että oikeutta on loukattu, tiedän voivani kääntyä ensin luotettavan aikuisen tai instituution puoleen ja että vetoomusreitti on olemassa myös Euroopan tasolla.
6. Erotan EU-kansalaisuuden kansallisesta kansalaisuudesta; tiedän, että edellinen perustuu jäsenvaltion kansalaisuuteen.
7. Osaan sanoa, että äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallinen edustus riippuvat iästä, ja kumpi näistä ei ole vielä avoinna minun iälläni.
8. Näen oikeuden vedota Euroopan parlamenttiin kirjallisena reittinä instituutioihin, ja osaan kuvailla tuon reitin.
9. Pidän Erasmus+ -nuoriso- ja oppimismahdollisuuksia saavutettavana eurooppalaisena oppimispolkuna, en harvojen etuoikeutena.
10. Osaan selittää vähintään yhden EU-kansalaisuuden oikeuden omin sanoin perheelleni tai aikuiselle, joka istuu kanssani.

Teema

Instituutiot

Euroopan parlamentti, komissio, neuvosto, jäsenvaltiot, kansallinen toimisto ja Hatayn kuvernöörinviraston koordinointi.

11. Osaan sanoa, että Euroopan parlamentti edustaa unionin kansalaisia ja sillä on rooli lainsäädännössä ja valvonnassa.
12. En sekoita komission roolia politiikan ehdottajana ja toteuttajana neuvoston rooliin jäsenvaltioiden edustajana.
13. Tiedän suunnilleen, kuinka monta jäsenvaltiota Euroopan unionissa on, ja erotan, ettei jokainen Euroopan maa ole jäsen.
14. Tiedän, ettei euro ole pakollinen valuutta jokaisessa jäsenvaltiossa; jotkin jäsenvaltiot pitävät oman valuuttansa.
15. Osaan antaa omasta elämästäni esimerkin EU-päätöksestä, joka koskee ruokaa, matkustamista, digitaalista palvelua tai ympäristöä.
16. Tiedän, että Erasmus+ -hakemuksissa kansallinen toimisto on elin, joka toteuttaa ohjelmaa maassa.
17. Hatay-esimerkistä näen, että paikallisviranomainen tai kuvernöörinvirasto voi koordinoida EU:n tukemaa hanketta.
18. Osaan kuvailla perustasolla, että EU-direktiivi on yhteinen sääntö, jonka jäsenvaltiot saattavat osaksi omaa lainsäädäntöään.
19. Tiedän, että Hatayn kuvernöörinvirasto koordinoi tätä Erasmus+ -työtä ja että koulutuspakin työpaketti (PR3) on tällä instituutiolla.
20. Tunnistan, että tämä työ on Erasmus+ -nuorisokumppanuus (KA220-YOU) ja että viiden maan kumppanit kulkevat samaa koulutusohjelmaa.

Teema

Sosiaalinen kansalaisuus

Sosiaalinen hyvinvointi, turva, palvelut ja politiikka; yhdenvertainen pääsy, katastrofin jälkeinen tuki ja paikallinen instituutio.

21. Osaan havainnollistaa sosiaaliturvan oikeuksien kehyksenä, joka ei jätä ihmistä yksin sairaudessa, työttömyydessä tai katastrofissa.
22. Puolustan yhdenvertaista pääsyä koulutukseen sosiaalisena oikeutena, en etuoikeutena.
23. Tunnistan vammaisen vertaiseni oikeuden osallistua tuotantoon, koulutukseen ja sosiaaliseen elämään, ja tiedän, että tämä oikeus voi saada muodon paikallisessa keskuksessa.
24. Näen katastrofin jälkeisen solidaarisuuden, suojan ja psykososiaalisen tuen osana sosiaalista kansalaisuutta.
25. Pidän pääsyä terveydenhuoltoon kansalaisuuskysymyksenä, en vain asiana, johon perheellä on varaa.
26. Huomaan, että köyhyys tai heikko asema voi katkaista nuoren pääsyn kouluun, kerhoon tai digitaaliseen tilaan.
27. Lasken sukupuolten tasa-arvon sosiaalisiin oikeuksiin; en hyväksy, että nuori jätetään ulkopuolelle sillä perusteella.
28. Puolustan maahan muuttaneen tai siirtymään joutuneen vertaiseni pääsyä koulutukseen ja sosiaalipalveluihin.
29. Osaan käydä lyhyen, kunnioittavan keskustelun perheeni tai sukulaiseni sosiaalisista oikeuksista (koulutus, terveys, tuki).
30. Osaan nimetä sosiaalipalveluinstituution tai solidaarisuusrakenteen siellä, missä asun.

Teema

Digitaalinen kansalaisuus

Ei pelkkä käyttäjä: identiteetti, jalanjälki, henkilötiedot, nettikiusaaminen ja laitesäännöt.

31. Tiedän, ettei digitaalinen kansalaisuus ole pelkkää sovelluksen käyttöä; se kattaa myös oikeudet, velvollisuudet ja Euroopan yhteiset demokraattiset arvot.
32. Hallitsen digitaalista identiteettiäni tarkoituksella ja pidän sen erillään ruutuprofiilista; kohtelen jakamaani dataa asiana, joka edustaa minua.
33. Tiedän, että digitaalinen jalanjälkeni voi säilyä ja että julkaisu voi näkyä myöhemminkin.
34. Käytän vahvaa salasanaa ja otan käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen (2FA), kun voin.
35. En jaa toisen henkilön kuvaa, videota tai henkilötietoja ilman hänen suostumustaan.
36. Nettikiusaamisessa tiedän, etten vahingoita vertaistani, etten jää sivustaseuraajaksi ja että kerron luotettavalle aikuiselle.
37. Tiedän, että EU:n henkilötietosäännöt (GDPR) antavat suojakielen, joka kattaa myös nuorten tiedot, ja että suostumus ja käyttötarkoituksen rajaus merkitsevät.
38. Tarkistan sovelluksen pyytämät luvat (sijainti, mikrofoni, yhteystiedot) ja suljen sen, mitä ei tarvita.
39. Tunnistan verkossa olevan vihapuheen sanoiksi, jotka kohdistuvat ihmiseen alkuperän, vakaumuksen, sukupuolen tai vamman vuoksi.
40. Osaan puhua laite- ja ruutusäännöistä kotona tai asuntolassa perheeni tai minusta huolehtivan henkilön kanssa.

Teema

Medialukutaito

Lähde, disinformaatio, otsikon ja tekstin vastaavuus, varmistaminen ja vastuullinen jakaminen.

41. Ennen kuin jaan uutisen tai väitteen, tarkistan, kuka lähde on ja onko tieto vahvistettu muualla.
42. Erotan misinformaation (levitetty erehdyksessä), disinformaation (tarkoitettu harhauttamaan) ja tiedon, jota käytetään vahingon aiheuttamiseen.
43. Tarkistan, että otsikko vastaa artikkelia; en jaa pelkän otsikon perusteella.
44. Yritän tarkistaa epäilyttävän kuvan käänteisellä haulla tai toisella lähteellä.
45. En luota yhteen tiliin tai yhteen sivustoon; etsin vähintään yhden toisen lähteen.
46. Vastustan sisältöä, joka on rakennettu vain nostamaan vihaa tai pelkoa, enkä jaa sitä heti.
47. En siteeraa tekoälyn tekstiä tai kuvaa faktana tarkistamatta sitä.
48. Erotan mainonnan, sponsoroidun sisällön ja uutisen.
49. Osaan käydä väitteen läpi lyhyellä varmistuslistalla (lähde, päivämäärä, todiste, konteksti).
50. Luokassa tai kerhossa osaan tarkistaa väitteen yhdessä ja sanoa ”totta”, ”tarua” tai ”ei vielä varmaa — emme jaa”.

Teema

Talous

Kuluttajan oikeudet, harhaanjohtava mainonta, korjaus ja palautus, kiertotalous ja sosiaalinen yritys.

51. Osaan selittää kuluttajan perusoikeuteni (oikea tieto, palautus, harhaanjohtamisen kielto) arkisen ostosesimerkin avulla.
52. Tunnistan harhaanjohtavan mainonnan aukoksi sen välillä, mitä tuote lupaa ja mitä se todella tarjoaa.
53. Pidän tärkeänä oikeutta korjauttaa ja palauttaa; tiedän, etten ole velvollinen heittämään rikkinäistä tuotetta heti pois.
54. Osaan havainnollistaa kiertotalouden tuotannon ja kulutuksen tapana, joka vähentää jätettä ja käyttää materiaalin uudelleen.
55. En kohtele nuorten työtä halpana tai palkattomana; näen työn oikeuksien ja kunnioituksen asiana.
56. Erotan sosiaalisen yrityksen yrityksestä, joka on perustettu vain voitontavoitteluun; osaan sanoa, että se vastaa sosiaaliseen tarpeeseen.
57. Osaan piirtää yksinkertaisin askelin tuotteen ketjun raaka-aineesta hyllylle.
58. Otan jätteestä arvoon (korjaus, upcycling) vakavasti ja voin kokeilla sitä koulu- tai kerhotehtävässä.
59. Digitaalisessa maksussa tai verkko-ostoksessa tarkistan myyjän, summan ja antamani henkilötiedot.
60. Pidän kouluyritystä, hankemarkkinoita tai sosiaalisen yrityksen tehtävää kansalaisuusoppimisena.

Teema

Kulttuuri

Euroopan yhteinen kulttuuri, oikeus osallistua kulttuurielämään, viisi yhteistä ainesta ja kerhon näyteikkuna.

61. Osaan nimetä vähintään yhden Euroopan yhteisen kulttuurin aineksen (leikki, kansantanssi, musiikki, käsityö tai varjoteatteri).
62. Osaan esitellä oman kulttuurini nöyryyttämättä sitä tai katsomatta alaspäin toisen kulttuuria.
63. Kunnioitan laulua tai tarinaa toisella kielellä; en pidä sitä arvottomana siksi, etten ymmärrä sitä.
64. Tiedän, että osallistuminen kulttuurielämään on oikeus; museo, työpaja tai kerhon lava ei ole vain ”lahjakkaille”.
65. Tunnistan taideteoksen tai käsityön takana olevan työn; en kohtele luvatonta kopiota tuona työnä.
66. Pidän leikkejä, kansantanssia, musiikkia, käsitöitä ja varjoteatteria hakemuksessa lueteltuina yhteisinä eurooppalaisina kulttuuriaineksina.
67. Museossa tai kulttuuripaikassa en näe itseäni vain turistina; voin olla kansalainen, joka oppii ja osallistuu.
68. Näen kääntämisen ja selkokielen vieraanvaraisuutena; kielimuuri ei saa jättää nuorta ulkopuolelle.
69. Osaan kuunnella perhereseptin tai kodin esineen ja kirjoittaa sen kulttuuriasakirjaksi.
70. Uskon, että voisin asettaa yhden aineksen omalta paikkakunnaltani Euroopan nuoriso- ja kulttuurikerhon näyteikkunaan.

Teema

Ympäristö

Paikallinen ympäristökysymys, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, vuoden 2050 ilmastolain horisontti, jäte ja oikeudenmukainen siirtymä.

71. Osaan nimetä ympäristöongelman siellä, missä asun (jäte, vesi, ilma, viheralue).
72. Olen kuullut, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pitää ilmaston ja luonnonvarojen käytön samassa eurooppalaisessa strategiassa.
73. Lajittelen jätettä kotona tai koulussa; en pidä kierrätysastiaa jonkun toisen työnä.
74. Ajattelen, että oma kulutusvalintani voi heikentää nuoren ympäristöoikeuksia jossain muualla.
75. Olen kuullut eurooppalaisen ilmastolain vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden horisontista, ja tiedän, että tämä on pitkän aikavälin tavoite.
76. Kytken kiertotalouden ympäristöoikeuksiin: vähemmän jätettä, oikeudenmukaisempi luonnonvarojen käyttö.
77. Osallistun koulupuutarhan tehtävään, jätteenkeräyspisteen vierailuun tai pieneen kenttätoimeen.
78. Näen, että oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa, ettei ilmastopolitiikka saa jättää joitakin alueita tai töitä yksin.
79. Kenttävierailulla osaan pitää lyhyen havaintomuistiinpanon; en muuta näkemääni keksityksi luvuksi.
80. Tuon yhden mittauksen tai havainnon kerhon vihreään vahtiin — esimerkiksi jätteenkeräyspisteen tai veden käytön.

Teema

Demokratia

Enemmän kuin vaalit: vetoomus, eurooppalainen kansalaisaloite, kansalaisjärjestöt, tilivelvollisuus ja kerhon säännöt.

81. Tiedän, ettei demokratia ole vain äänestämistä vaalipäivänä; se kattaa myös keskustelun, osallistumisen ja tilivelvollisuuden vaatimisen.
82. Ajattelen, että vähemmistön näkemys on suojattava SEU 2 artiklan moniarvoisuuden ja ihmisarvon sisällä.
83. Tunnistan, että kansalaisjärjestöt voivat opettaa demokraattista ja sosiaalista kansalaisuutta koulun ulkopuolella.
84. Osaan ottaa puheenvuoron koulun oppilaskunnassa, luokassa tai Euroopan nuoriso- ja kulttuurikerhossa.
85. Näen, että digitaalinen osallistuminen voi kantaa ääneni ja myös manipuloinnin ja ulossulkemisen riskejä.
86. Puolustan hallinnon tilivelvollisuutta sekä kansalaisuuden oikeutena että velvollisuutena.
87. Ajattelen, että vihapuhe ja väärä tieto heikentävät julkista keskustelua ja demokratiaa.
88. Osaan luonnostella lyhyen vetoomuksen tai eurooppalaisen kansalaisaloitteen idean yhtenä ongelmana ja yhtenä pyyntönä.
89. Osaan ehdottaa kerhon sääntöihin pykälää pienestä kuukausittaisesta kansalaistoiminnasta.
90. Osaan keskustella julkisesta asiasta perheeni tai kanssani istuvan aikuisen kanssa huutamatta.

Teema

Mahdollisuudet

Erasmus+ -nuoriso, vapaaehtoistyö, Euroopan nuoriso- ja kulttuurikerho, osaamismerkit ja kumppanuus.

91. Olen kuullut Erasmus+ -nuorisomahdollisuuksista (oppiminen, vaihto, vapaaehtoistyö) ja osaan kysyä, kenelle ne ovat avoinna.
92. Näen vapaaehtoistyön oppimisen ja osallistumisen polkuna, en pelkkänä ylimääräisenä aikana.
93. Tiedän, että tässä hankkeessa on mobiilisovelluksen työpaketti (PR2) ja että digitaalinen oppimissisältö voi kulkea myös sitä kautta.
94. Tunnistan Euroopan nuoriso- ja kulttuurikerhon (PR1) rakenteeksi, jossa nuoret kantavat oikeus- ja kulttuurityötä.
95. Ajattelen, että digitaalista osaamismerkkiä voi käyttää todisteena istunnosta tai osaamisesta.
96. Haluan tehdä yhteistyötä vertaisen kanssa viidestä kumppanimaasta (Türkiye, Alankomaat, Suomi, Portugali, Pohjois-Makedonia).
97. Puolustan sitä, ettei heikko asema saa katkaista pääsyä matkaan tai oppimismahdollisuuteen.
98. Näen englannin tai muun yhteisen kielen siltana yhteisessä työssä; tiedän, ettei Eurooppa ole yksi kieli.
99. Tiedän, että voin käyttää hankkeen virallista verkkosivustoa ovena avoimiin oppimateriaaleihin (OER).
100. Osaan selittää tämän koulutuspakin toiselle kouluttajalle tai vertaiselle yhdellä virkkeellä tavoitteesta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä digitaalisesta kansalaisesta.